-
Tuomioistuin
- Euroopan unionin tuomioistuin
- Euroopan unionin virkamiestuomioistuin
- Hovioikeus
- Kansainvälinen rikostuomioistuin
- Kansainvälinen tuomioistuin
- Korkein oikeus
- Käräjäoikeus
- Maaoikeus
- Markkinaoikeus
- Sotarikostuomioistuin
- Toimivalta
- Tuomioistuinvirasto
- Tuomiokapituli
- Tuomiopiiri
- Työtuomioistuin
- Unionin yleinen tuomioistuin
- Valtakunnanoikeus
Korkein oikeus
- Lakikirjasto > ArtikkelitKajala, Jani: Rikosasian vastaajan asianajajan velvollisuudesta hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta17.3.2023, Asiantuntija-artikkeliMuutoksenhaussa on kysymys tuomioistuimen ratkaiseman asian saattamisesta ylemmän oikeusasteen tutkittavaksi. Hovioikeuden tuomioon ja päätökseen haetaan muutosta korkeimmalta oikeudelta (KKO) valittamalla (OK 30:1). Hovioikeuden ratkaisusta valittamista varten on pyydettävä korkeimmalta oikeudelta valituslupa (besvärstillstånd), jos valitus koskee hovioikeuden muutoksenhakuasteena ratkaisemaa asiaa tai tällaisen asian yhteydessä antamaa ratkaisua (OK 30:2,1). Rikosasian vastaajan...
- Lakikirjasto > ArtikkelitVahtera, Veikko: Korkeimman oikeuden ratkaisu sallii ilmalämpöpumpun asennuksen parvekkeelle osakehuoneistossa tehtävänä muutostyönä (KKO 2021:32)9.6.2021, OikeustapauskommenttiOsakkeenomistaja oli asentanut ilman asunto-osakeyhtiön antamaa suostumusta parvekkeelleen ilmalämpöpumpun siten, että sen sisä- ja ulkoyksikön välinen läpivienti tehtiin asuinhuoneiston sisätilojen ja lasitetun parvekkeen väliseen seinään. Osakkeenomistaja ei ollut yhtiön kehotuksesta poistanut sitä. Osakkeenomistaja nosti kanteen, jolla osakkeenomistaja tuli oikeuttaa asentamaan ilmalämpöpumppu parvekkeelle. Oikeudellisesti relevantti erimielisyys koski sitä, oliko läpiviennin...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSutela, Mika – Lindroos, Emilia: ”Kysymys rangaistuksen mittaamisesta” – empiirinen analyysi korkeimman oikeuden rangaistuksen määräämiseen liittyvien ennakkopäätösten otsikoista19.2.2021, Asiantuntija-artikkeliTässä artikkelissa tarkastellaan rangaistuksen määräämiseen liittyvien korkeimman oikeuden ennakkopäätösten otsikoita. Tavoitteena on selvittää, millaisia rangaistuksen määräämistä koskevien ennakkopäätösten otsikot ovat sisällöltään ja muodoltaan ja ovatko otsikot muuttuneet niiden sisältämän informaation, sanaston ja kielellisen muotoilun näkökulmasta viimeisten vuosien aikana. Vastausten löytämiseksi näihin kysymyksiin otsikoita tarkastellaan yhtäältä kvalitatiivisesti...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskela, Tarja: Rikoksen kokonaisuustörkeyden arviointi KKO:n ratkaisukäytännön valossa1.2.2021, Asiantuntija-artikkeliArtikkeli käsittelee rikoksen kokonaistörkeyden arviointia, ja siinä analysoidaan KKO:n ratkaisukäytännön valossa, olisiko de lege ferenda löydettävissä rikoslain yleiseen osaan soveltuvia, yleisiä kriteerejä rikoksen arvioimisesta kokonaisuudessaan törkeäksi. Kokonaistörkeyttä indikoivia seikkoja tarkastellaan rikosnimikkeittäin ja -lajeittain, mm. seksuaalirikosten, henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten sekä huumausainerikosten näkökulmasta. Tutkimusaineistona on käytetty KKO:n...
- Lakikirjasto > ArtikkelitRikander, Henri – Kallio, Heikki: KKO 2020:13 – Korkein oikeus lievintä voimakeinoa etsimässä16.6.2020, Asiantuntija-artikkeliRatkaisussa KKO 2020:13 korkein oikeus katsoi, ettei etälamauttimen käyttö ilman suusanallista varoitusta ollut tarpeellista ja puolustettavaa tilanteessa, jossa poliisimies oli ollut yksin häntä kookkaamman, juuri väkivaltarikoksen tehneen henkilön kiinniottotilanteessa, joka oli ollut luonteeltaan tärkeä ja kiireellinen. Tässä analyysissa kirjoittajat esittävät, ettei KKO kuitenkaan riittävästi eritellyt tilanteeseen sopivaa lievintä tehokasta voimakeinoa, jota tekstissä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitVahtera, Veikko: Korkeimman oikeuden yhtiöjärjestyksen tulkintaa koskeva ratkaisu (KKO 2020:28)23.4.2020, OikeustapauskommenttiKeskinäisen kiinteistöosakeyhtiön yhtiökokous oli päättänyt ottaa osakkeenomistajan hallitsemat huoneistot kiinteistöosakeyhtiön hallintaan maksamattomien vastikkeiden seurauksena. Kokouskutsu yhtiökokoukseen oli toimitettu viikkoa ennen kokousta. Keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä oli määrätty, että kutsu yhtiökokoukseen annetaan viimeistään viikkoa ennen kokousta. Toinen yhtiöjärjestyksen määräys koski huoneiston ottamista yhtiön hallintaan. Sen mukaan menettelyyn...
- Lakikirjasto > ArtikkelitLauniala, Mika: Ennakkopäätösnormin konstruointi – paikallista, täsmennä, yleistä ja yhteensovita15.10.2018, Asiantuntija-artikkeliKorkein oikeus vastaa yhteiskunnan normitarpeeseen tuottamalla ennakkopäätösnormeja. Tämän kirjoituksen tehtävänä on esittää mallinnus siitä, miten ennakkopäätöksen perusteella muodostetaan yleinen ennakkopäätösnormi. Tällöin olennaista on ymmärtää se, miten ennakkopäätösnormi paikallistetaan ja täsmennetään, mitä periaatteita noudattaen ennakkopäätösnormin abstraktiotaso nostetaan yleisen normin tasolle sekä mitä tarkoitetaan ennakkopäätösnormin modifioinnilla yhteensopivaksi muiden...
- Lakikirjasto > ArtikkelitVahtera, Veikko: Lunastuslauseke ei anna lunastusoikeutta asunto-osakeyhtiön osakkeisiin vain määräosan osakkeista vaihtaessa omistajaa (KKO 2017:2)28.9.2017, OikeustapauskommenttiKirjoittaja käsittelee ratkaisua KKO 2017:2. Korkein oikeus katsoi vuoden 2017 alussa antamassaan ratkaisussa, ettei lunastuslauseke antanut lunastusoikeutta asunto-osakeyhtiön osakeryhmään tai sen määräosaan, kun vain määräosa osakeryhmästä oli vaihtanut omistajaa. Ratkaisu ehkäisee epätarkoituksenmukaisia yhteisomistussuhteita. Ratkaisu kuitenkin rajoittaa merkittävästi lunastuslausekkeen tarkoituksen toteutumista, helpottaa lunastuslausekkeen kiertämistä ja lisännee tällaisia toimia. ...
- Lakikirjasto > ArtikkelitVahtera, Veikko: Korkein oikeus katsoi, että osakehuoneiston yhtiöjärjestyksen vastainen käyttö oikeutti asunto-osakeyhtiön ottamaan huoneiston yhtiön hallintaan (KKO 2017:22)11.9.2017, OikeustapauskommenttiKirjoittaja käsittelee ratkaisua KKO 2017:22. Alle 30-vuotias A oli ostanut asunto-osakeyhtiön osakkeet ja asunut huoneistossa sen valmistumisesta lukien. Yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön asunnoissa saivat asua sellaiset henkilöt, jotka olivat täyttäneet 55 vuotta, tai sellaiset ruokakunnat, joiden joku jäsen täytti saman ehdon. Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous päätti ottaa A:n hallitseman osakehuoneiston yhtiön hallintaan kolmen vuoden ajaksi yhtiöjärjestyksen määräyksen jatkuvan...
- Lakikirjasto > ArtikkelitLauniala, Mika: Obiter dictum – Prejudikaatissa muutoin lausuttu6.9.2017, Asiantuntija-artikkeliArtikkelin aihe on obiter dictum. Obiter tarkoittaa sivumennen/samalla ja dictum puolestaan sanottua/lausuttua, jolloin obiter dictum tarkoittaa pääasian rinnalla esiin tuotua sivuhuomiota. Artikkelin tutkimusongelma on, mikä on obiter dictumin asema suomalaisessa prejudikatuurissa ja oikeuslähdeopissa. Tutkimusongelmaa tarkentavat tutkimuskysymykset ovat: 1) mikä on obiter, mikä osa tuomiosta on obiter ja miten obiter ja ratio eroavat toisistaan; 2) mikä on obiterin oikeuslähdeopillinen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitRuohonen, Janne: Osakeyhtiön hallituksen jäsenet syyllistyivät ympäristön turmelemiseen laiminlyömällä velvollisuutensa hallituksen jäseninä – hallituksen jäsenen huolellisuusvelvollisuuden arviointia (KKO 2016:58 Ään.)21.4.2017, OikeustapauskommenttiKirjoittaja käsittelee ratkaisua KKO 2016:58. Osakeyhtiön tuotantolaitos valmisti perunahiutaleita. Tuotantolaitokselta oli lähialueille päästetty perunamultalietettä, joka oli haitallista ympäristölle. Tapauksessa tuli arvioitavaksi, olivatko osakeyhtiön hallituksen jäsenet A ja B syyllistyneet rikoslaissa säädettyyn ympäristön turmelemiseen laiminlyömällä velvollisuutensa osakeyhtiön hallituksen jäseninä. Yhtiölle oli myönnetty ympäristölupa A:n ja B:n toimikaudella. KKO:n mukaan...
- Lakikirjasto > ArtikkelitPaanetoja, Jaana: Työ- ja varallaoloajan välisestä suhteesta – erityisesti lainsäädännön muutostarpeiden näkökulmasta8.2.2017, Asiantuntija-artikkeliTyöaikalaki on ollut voimassa hieman yli 20 vuotta. Sen aikana on syntynyt tulkintaerimielisyyksiä muun ohessa työajan käsitteestä sekä työ- ja varallaoloajan suhteesta. Kirjoituksessa erityisen huomion kohteena on viimeaikainen korkeimman oikeuden, työtuomioistuimen ja työneuvoston käytäntö työajan ja varallaolon välisestä rajankäynnistä. Kirjoittaja tarkastelee työ- ja varallaoloajan suhdetta työsuhteessa korkeimman oikeuden ratkaisujen KKO:2015:49 ja KKO:2015:48, työtuomioistuimen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitLahtinen, Alpo: KKO 2016:70: TSL 12:3.1:n tarkastelujakson kohdentaminen30.11.2016, OikeustapauskommenttiTyösopimuslain 12 luvun sekä eräiden muiden lakien korvausjärjestelmät rakentuvat työnantajan kokonaiskorvausvelvollisuuden periaatteen pohjalle. Sen mukaan työnantajan on korvattava työntekijälle lainvastaisella työsuhteen päättämisellä tai lomautuksella aiheuttamansa vahinko täysimääräisesti ilman, että työntekijän mahdollisesti saamat työttömyysetuudet vähentäisivät korvattavan vahingon määrää. KKO:n oikeuskäytännössä 1990-luvulla kehittynyt tulkinta eduntasoituskysymyksissä otettiin...
- Lakikirjasto > ArtikkelitRankinen, Juho: KKO 2016:58 – Tuottamusopin katvealueilla9.11.2016, OikeustapauskommenttiKirjoituksessa käsitellään korkeimman oikeuden tapausta 2016:58, joka koskee osakeyhtiön toiminnasta seuranneeseen ympäristön turmeltumiseen liittyvän rikosvastuun rajoja osakeyhtiössä toimineiden eri yksilöiden välillä. Tapauksen voidaan nähdä nostavan esiin tiettyjä ongelma- ja aukkokohtia nykyisissä rikosoikeudellista vastuunjakoa ja tuottamusta koskevissa opeissamme. Ennen kaikkea käsitellään tuottamusopillisia teemoja. Yhtiön sisäistä vastuunjakoa ja eri toimijoiden...
- Lakikirjasto > ArtikkelitVahtera, Veikko: Asunto-osakeyhtiön pyykkituvan käytöstä aiheutuvien kustannusten kattaminen yhtiövastikkeella ei ollut asunto-osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen tai yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista – KKO 2016:4323.8.2016, OikeustapauskommenttiAsunto-osakeyhtiön yhtiökokous oli päättänyt äänestyksen jälkeen, että pesutuvan käytöstä ei peritä käyttömaksua, jolloin kustannukset jäivät katettavaksi yhtiövastikkeilla. Kaksi yhtiön osakkeenomistajaa moitti yhtiökokouksen päätöstä. Moitekanne hylättiin, koska pyykkitupamenojen katsottiin olevan sellaisia AOYL 3:2:ssä tarkoitettuja menoja, jotka voitiin maksaa yhtiövastikkeella. Yhtiökokouksen päätös ei ollut myöskään yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Korkeimman oikeuden...
- Lakikirjasto > ArtikkelitLauniala, Mika: Prejudikaatti ja prejudikaattinormi9.8.2016, Asiantuntija-artikkeliEnnakkopäätöksellä eli prejudikaatilla tarkoitetaan tuomioistuimen tai muun lainkäyttöelimen antamaa ratkaisua, jonka sisältämä oikeusohje toimii perusteena ratkaistaessa myöhemmin oikeuskysymykseltään samankaltaisia tapauksia. Ennakkopäätösten merkitys on viime vuosikymmeninä koko ajan kasvanut. Ennakkopäätösten tehokas hyödyntäminen oikeuslähteenä edellyttää, että oikeusyhteisössä eli asiaa ymmärtävien lakimiesten keskuudessa on yhteinen käsitys siitä, millainen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitRuohonen, Janne: KKO velvoitti sijoitustilaisuuden järjestäjän korvaamaan sijoittajalle aiheutuneen 260 000 euron vahingon - sijoituskohteena olleen Lehman Brothers Treasuryn obligaation liikkeeseenlaskijariskiä ei ollut tuotu esille (KKO 2015:93)1.2.2016, OikeustapauskommenttiKirjoittaja käsittelee tapausta KKO 2015:93. Henkilö A oli osallistunut sijoitustilaisuuteen B Oyj:n kutsumana. Tilaisuudessa erään toisen yhtiön toimitusjohtaja oli pitänyt Lehman Brothers Treasury Co B.V:n obligaation markkinointiesittelyn. A oli noin viikkoa myöhemmin sijoittanut obligaatioon 500 000 euroa. Asiakastietolomakkeen mukaan A tavoitteli korkeaa tuotto-odotusta ja oli riskinsietokyvyltään korkeassa luokassa. Esittelytilaisuudessa obligaatiota oli mainostettu...
- Lakikirjasto > ArtikkelitVahtera, Veikko: Korkein oikeus ratkaisi vuosia kestäneen Finnlines Oyj:n vähemmistöosinkoriidan yhtiön eduksi25.1.2016, OikeustapauskommenttiKrjoittaja käsittelee tapausta KKO 2015:104. Osakkeenomistaja oli nostanut yhtiökokouksen päätöksen moitekanteen vaatien vähemmistöosingon määrää korotettavaksi yhtiön antamien konserniavustusten perusteella. Vähemmistöosakkeenomistaja ei ollut moittinut tilinpäätöksen vahvistamista. Korkeimman oikeuden ratkaisun perusteella vähemmistöosingon määrää koskevan moitekanteen arvioimisen edellytyksenä on, että myös varsinaisen yhtiökokouksen tilinpäätöksen vahvistamista koskevaa päätöstä on...
- Lakikirjasto > ArtikkelitVahtera, Veikko: Asunto-osakeyhtiö oli vastuussa vesieristeen kunnossapitokustannuksista, kun kunnossapidon tarve oli seurausta aiemman osakkeenomistajan virheellisestä muutostyöstä (KKO 2015:87)21.12.2015, OikeustapauskommenttiKirjoittaja käsittelee tapausta KKO 2015:87. Osakehuoneistossa oli havaittu puutteellisesta vesieristeestä johtuva kosteusvaurio. Osakkeenomistaja oli vaatinut yhtiötä suorittamaan korjaukset, mutta yhtiö oli kieltäytynyt vedoten siihen, ettei vaurio ole johtunut yhtiön vastuulla olevasta seikasta. Tämän jälkeen osakkeenomistaja vaati oikeudessa teettämänsä työn kunnossapitokustannuksia yhtiöltä vahingonkorvauksena. Yhtiö oli korvausvastuussa osakkeenomistajalle, koska yhtiön...